Markkinointiviestinnän trendit 2019

Julkaistu: 7.12.2018

1. Videot valtaavat fiidimme

Facebook ennustaa, että vuonna 2022 kaikki Facebookin sisältö on videoita. Tätä kehitystä kiihdyttääkseen Facebook on muuttanut algoritmejään siten, että kanavien tykkääjämäärillä ei ole merkitystä, ainoastaan julkaisujen kiinnostavuudella. Facebook arvioi julkaisun kiinnostavaksi, jos sillä on paljon tykkäyksiä tai kommentteja, tai jos päivityksen sisältö on – tadaa – video.

Koska Facebook tykkää videoista, ne myös generoivat orgaanista liikennettä kanavaan teksti- tai kuvasisältöä varmemmin. Siksi videoiden käyttö markkinointiviestinnässä tulee entisestään lisääntymään.

Tarkoitus ei ole käyttää tuotantoyhtiötä ja isoja budjetteja, vaan tuottaa videoita lähes samalla työmäärällä kuin millä valokuvakin syntyy. Onneksi videotrendi on tunnistettu laajemminkin, ja tarjolla on erilaisia työkaluja, jotka helpottavat videoiden tekemistä.

2. Hyvä kuva pysäyttää

Somekanavan fiidiä selatessaan ihminen huomaa ensin kuvan, katsoo sitten otsikon, ja jos siinäkin on kiinnostavaa sisältöä, hän ehkä jopa lukee vielä päivitystekstinkin ennen kuin klikkaa linkistä eteenpäin. Tästä syystä jo pelkän kuvan tulisi kertoa ihmiselle päivityksen sisällöstä.

Hyvä kuva pysäyttää, saa tekemään klikkauspäätöksen, ja joskus jopa ostopäätöksen. Näkökyky on ihmiselle niin merkittävä aisti, että on täysin luonnollista, että sen hyödyntämistä kehitetään koko ajan. Facebook mahdollisti tänä vuonna päivitystekstien isommat fontit ja värikkäät taustat, joiden avulla kenen tahansa on helppo tuottaa näyttävää, kuvamaista tekstisisältöä.

Kuvaa voi vahvistaa tekstillä, mutta vain muutamalla tarkoin harkitulla täsmäsanalla. Jos yli 20 % kuvan pinta-alasta on tekstiä, sitä ei voi mainostaa. Päivitysteksteillä ei tulevaisuudessa tule olemaan enää suurtakaan merkitystä.

3. Asiantuntijasisällöt vakuuttavat

Taistelemme ajasta, jota ihmisille ei nykyistä enempää ilmaannu. Tämän takia tekstejä tullaan kirjoittamaan nykyistä vähemmän, mutta niiden laatu tulee entistä tiukempaan syyniin. Otsikoinnilla on jo pitkään ollut iso merkitys, mutta viimeistään nyt on ymmärrettävä, että jos otsikko ei tue ostopäätöksen tekemistä, ei sen alla olevaa tekstiäkään lueta.

Tekstin on palveltava tavoiteltavaa kohderyhmää siten, että lukija pystyy samaistumaan tekstiin, ja löytää siitä itselleen tutun tilanteen. Tekstissä täytyy olla myös konkretiaa, kuten laskelma, todiste tai hyötynäkökulma. Puhummekin mieluummin asiantuntijasisällöistä kuin blogiartikkeleista.

Mediataloilla ei ole mitään ongelmaa saada näyttökertoja artikkeleilleen. Statistiikkaa luettaessa täytyy kuitenkin olla kriittinen, sillä näyttökerroilla ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan kannattaa tarkkailla oman verkkosivuston analytiikan kautta verkkosivuilla vietettyä aikaa. Kun asioita halutaan muuttaa, vain luettujen ja sisäistettyjen tekstien teho vaikuttaa.

4. Asiantuntijuus myy

Kuka tahansa pystyy rakentamaan vakuuttavan presentaation mistä tahansa asiasta googlesta revityn tiedon pohjalta. Ainoastaan todellinen asiantuntija saa osaamisellaan vakuutettua asiakkaansa, joka keskustelun jälkeen ymmärtää vahvemmin oman tarpeensa. Vain asiantuntija pystyy rakentamaan hyödyn asiakkaalleen ja auttamaan tätä menestymään.

Asiantuntijuus on kova trendi. Asiantuntijasisällöillä ei houkutella ainoastaan asiakkaita, vaan on tutkittu tosiasia, että myös senioritason asiantuntijat lukevat tekstejä tarkasti, ja tekevät niiden perusteella päätöksiä esimerkiksi osallistumisesta webinaariin tai seminaariin kuulemaan asiasta lisää. Päätös voi olla myös se, että asiantuntija hakeutuu kyseisen yrityksen palkkalistoille. Tästä meillä on hienoa kokemusta omien asiakkaidemme kohdalla.

5. Työnantajamielikuva

Työnantajamielikuva ei ole sama asia kuin rekrytointi, vaikka nämä usein sekoitetaankin keskenään. Työnantajamielikuva perustuu siihen, millaista työnteko työpaikalla oikeasti on. Henkilöstöhallinto pitää tästä sisäisesti huolen, mutta markkinointiviestinnän keinoin siitä kerrotaan ulospäin.

Työnantajamielikuvaa ei luoda tyhjästä, vaan kaiken on oltava totta. Jos työnantajamielikuva esitetään todellista houkuttelevampana, hakeutuvat ihmiset työpaikkoihin väärin perustein. Silloin tulee pettymyksiä molemmin puolin, ja hataralle perustalle rakennettu markkinointi kääntyy itseään vastaa.

Toimiva työnantajamielikuvaan liittyvä markkinointikokonaisuus rakennetaan aina tiiviissä yhteistyössä HR:n, myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa.

6. Vanha kunnon asiakaspalvelu

Kun ihmisellä herää tarve ja kiinnostus yrityksen tuotteeseen tai palveluun, täytyy hänen saada yhteys yritykseen. Kanava voi olla mikä tahansa, kuten chatti, tuki, yhteydenottolomake tai sosiaalisen median kanava. Jos yhteyttä ei suoda, menee asiakas muualle tai tulistuu – yleensä molempia.

On kyse huonosta asiakaspalvelusta, jos yrityksen markkinointiviestintä ei tarjoa helppoa mahdollisuutta yhteydenottoon. Digitalisaation huumassa moni on ottanut askeleen liian pitkälle siinä, että yritykset eivät enää halua olla tekemisissä ihmisten kanssa.

Moni asiakas kuitenkin kaipaa vanhaa kunnon asiantuntevaa asiakaspalvelua, kuten visaisiin kysymyksiin vastaavaa tukihenkilöä, hymysuin vastaanottavaa aulahenkilöä, yhteydenottopyyntöjä välittävää sihteeria ja nopeasti viesteihin vastaavaa, asiantuntevaa myyjää.

Markkinointiviestinnän on yhdessä myynnin kanssa varmistettava, että yhteydenottokanavia on tarjolla, ja saapuneisiin yhteydenottopyyntöihin myös vastataan.

Haluatko kuulla lisää?

Trendien mukaan tätä työtä ei tokikaan tehdä, vaan hyviksi havaittujen tulosten. Siksi järjestämme kiinnostuneille aamiaisseminaarin ja webinaarin, jossa Encoren Hanne Pitkänen kertoo, miksi juuri nämä TOP 6 kohtaa ovat mielestämme markkinointiviestinnän ydintä. Samalla hän kertoo jokaiseen kohtaan liittyviä käytännön esimerkkejä ja toteutusvinkkejä.

Hanne Pitkänen
Toimitusjohtaja

040 162 5808
hanne.pitkanen@encore.fi