Totuudenmukainen työnantajamielikuva

Julkaistu: 19.6.2019

Työnantajamielikuvalla viitataan muiden muodostamaan mielipiteeseen yrityksestä. Kyseinen mielikuva saattaa muodostua sosiaalisen median, muiden työntekijöiden mielipiteiden tai vaikkapa yritykseen liitetyn uutisoinnin perusteella.

Hyvällä työnantajamielikuvalla on merkitystä, sillä houkutteleva yritys saa palvelukseensa parhaat osaajat kiristyvässä kilpailussa työntekijöistä. Työnantajamielikuvalla voi myös olla vaikutusta toimeksiantoihin, sillä positiivinen kuva yrityksestä, sen kulttuurista ja työntekijöistä puhuttelee positiivisesti potentiaalisia asiakkaita.

Voiko mielikuva olla liian hyvä?

Yleisin tapa vaikuttaa työnantajamielikuvan muodostumiseen tuntuu olevan sosiaalisessa mediassa positiivisella latauksella varustettujen kuvia ja muiden julkaisujen jakaminen. Erilaiset tyhy- ja tiimipäivät, after work -tilaisuudet ja muu rento oleilu ovat yleensä pääosassa näissä päivityksissä.

Voiko hyvällä työnantajamielikuvalla olla kääntöpuolensa? Osa vahvasti työnantajamielikuvaa viestivistä yrityksistä on törmännyt rekrytoinneissa tilanteeseen, jossa odotukset työtä ja työelämää kohtaan ovat päässeet vääristymään. Työntekijät ovat olettaneet viestinnän pohjalta työnteon olevan leppoisaa kahvittelua, mutta kuvien ulkopuolelle jää kaikki se kiire ja kireät deadlinet, jotka kuitenkin ovat olennainen osa usean ihmisen työpäivää ja todellisuutta. Jos uusi työntekijä ei täysin hahmota työn vaatimuksia vaan hakeutuu töihin aamusämpylöiden ja pleikkarihuoneen perässä, kulttuurishokki voi olla melkoinen molemmin puolin.

The truth and nothing but the truth

Miten sitten voisimme viestiä totuudenmukaisesti ajoittain niin kiireisestä arkisesta aherruksesta välttääksemme väärien mielikuvien välittämisen? Emme kai voikaan, mutta totaalinen työelämän valkopesu ei kannata. Kiirettä tai siitä kertomista ei kannata pelätä, sillä kiire tarkoittaa myös sitä, että töitä on. Ja jos on töitä, se tarkoittaa, että firmassa tehdään jotakin oikein. Uskoisin tällaista ajattelua löytyvän myös asiakaspuolelta. Jos yritys viestii vain työntekijöiden rennosta meiningistä, itselläni maksajan roolissa heräisi kysymys, maksatetaanko tämä kaikki minulla kohtuuttomina katteina?

Itse luen mielelläni erilaisia uratarinoita, joissa työntekijät pääsevät ääneen kertomaan omasta arjestaan ja työskentelystä yrityksessä. Tavallista työpäivää kuvaavat päiväkirjamaiset tekstit tai yleisemmät kuvaukset päivittäisestä tekemisestä antavat totuudenmukaisen kuvan. Haluaisin ajatella, että vähitellen myös työnantajamielikuvan kohteena olevat työntekijät näkevät prameiden kuvapostausten ohi ja kiinnostuvat enemmänkin perusarjen pyörityksestä. Heillekin erilaiset totuudenmukaisiksi tunnistettavat tarinat tarjoavat konkreettisia tarttumakohteita kiiltävää ulkokuorta paremmin.

Pienet asiat ja yksittäiset ihmiset ratkaisevat

Työn tekemisestä ja työntekijöistä kertominen muodostaa mielikuvaa siitä, millaista väkeä yrityksessä on töissä hoitamassa päivittäisiä rutiineja. Näin muodostuvalla mielikuvalla on merkitystä etenkin asiakastyötä tekeville yrityksille, sillä työpaikassaan viihtyvien ja ammattitaitoisten ihmisten kanssa on mukava tehdä yhteistyötä.

Yksittäinen puhelimeen vastaava asiakaspalvelija saattaa olla asiakkaan ainoa kontakti koko yritykseen, jolloin mielikuvan muodostuminen on suurelta osin kiinni tämän yksittäisen työntekijän antamasta vaikutelmasta. Toisaalta yhdellä positiivisella asiakaspalvelukokemuksella on suurempi merkitys mielikuviin kuin sadalla iloa tihkuvalla Instagram-postauksella.

Hyvää työnantajamielikuvaa ei voi taikoa tyhjästä. Ei myöskään kannata panostaa ulkokuoren kiillottamiseen, mikäli perusasiat eivät ole kunnossa.